![]() |
Eilisaamun huurteista nurmikkoa |
Tapasin viime viikonloppuna hyvän ystäväni, joka kysyi minulta, miksi vihaan nurmikkoa niin paljon. Siksipä päätin kirjoittaa aiheesta tännekin, jotta vihani avautuisi oikein kunnolla :) Siis en minä oikeasti vihaa nurmikkoa, mielestäni se on vain yliarvostettu ja monessa suhteessa väärinkäytetty maanpeittomateriaali. Lisäksi se on hirveän huono vaihtoehto ajateltuna luonnon monimuotoisuutta, jota pitäisi nykyaikana ajatella jo aika paljon enemmän. Nurmikothan koostuvat pääasiassa vain muutamasta tietystä heinälajista. Tässä yhteydessä puhun muuten nurmikosta, joka on siis aivan oikean näköinen nurmikko ja hyvin hoidettu, ei siis se sammaleen valtaama vihreys, joka, johtuen Suomen maaperän luontaisesta happamuudesta, useimmilla pihallaan kasvaa :)
Mutta aloitetaanpa ihan perusteista. Nurmikon perustaminen on vaativaa, se vaatii kunnon muokkausta niin maaperän kuin pinnanmuotojen suhteenkin, ellei sitten satu asumaan hiekkaisella pellolla. Esimerkiksi kovin mäkiseen maastoon nurmikkoa ei ole järkevää perustaa (näitäkin on nähty). Kaikkihan sen arvaa, kuinka siinä voi käydä, kun sillä moottorikäyttöisellä ruohonleikkurilla siellä ajelee. Työnnettävällä leikkurilla se voisi kyllä käydä jo kuntoilusta.
Myös nurmikon kuivatuksesta on huolehdittava, jotta vesi ei jää seisomaan aiheuttaen erilaisia haittoja kasvustolle. Tämä vaatii pinnankallistuksia ja joskus myös sala-ojat, jotka asennetaan noin puolen metrin syvyyteen. Ja kun alusrakenne on valmis tasauksineen ja tiivistyksineen, levitetään kasvualusta, joka lannoitetaan ja kalkitaan. Ja tämän jälkeen vielä kasvualustakin tasataan ja tiivistetään, yleensä jollain työkoneella. Lopuksi sitten kylvetään itse nurmikko, tai joissain tapauksissa asennetaan siirtonurmi.
![]() |
Puut kasvavat suoraan nurmikolla. |
Perustamisen lisänä on tietysti se hoito. Leikkausta, leikkausta ja leikkausta. Kalkitusta ja lannoitusta, sammaleen ja rikkaruohojen torjuntaa. Ilmaamista (eli reikien tekemistä nurmeen liian tiiviyden estämiseksi), ja vielä mitä muuta. Ei kuulosta kovin helpolta tai vaivattomalta.
![]() |
Suoja-alue kasvin ja nurmen välissä. |
No, onhan nurmikko hyvin hoidettuna ihan kaunis, ja korostaa taloja ja niin edelleen. Mutta ongelmani liittyy tuon kaiken maanmuokkaamisen ja yksipuolisen kasvuston lisäksi siihen, miten nurmikkoa käytetään. Esimerkiksi todella yleinen näky on talon ympärillä suuri nurmialue, jossa kasvaa siellä täällä puita ja pensaita, ehkä kukkapenkkikin. Kasvien ja nurmen välissä ei ole mitään, ja se vääjäämättä johtaa kasvin vahingoittumiseen nurmikkoa leikatessa.
Jonkinlainen suoja-alue kasviston ja nurmikon välissä pitäisi olla, ja kaikkein järkevintä on ryhmitellä kasvit selkeiksi ryhmiksi, erilleen nurmesta. Nurmikolla ei myöskään usein ole mitään muuta tarkoitusta kuin vihreyttää. Ja vihreyttää voi monella muullakin tavalla. Miksipä sitä ei laittaisi esimerkiksi jotain ihanaa köynnöstä kasvamaan maata myöten, jos tarkoituksena ei ole käyttää aluetta sen kummemmin?

![]() |
Puut istutetu ryhmään ja alla maanpeittokasvia. |
Tässä nyt oli joitain asioita, miksi en nurmikoista pahemmin välitä. Tosin se kunnon suomalainen sammaleinen nurmi on mielestäni aika ihana, vaikka eihän sekään biodiversiteetillä juhli.
Pitäisi melkeinpä pelkillä kuvilla esittää ne epäkohdat, mitä nurmikoissa koen. Kamera vain sattuu harvoin olemaan mukana, kun sitä tarvitsisi. Ehkäpä siinä on minun ensi kesän hommani, kuljettaa sitä kameraa mukana ja ottaa niitä kuvia. Tiedän jo heti pari mukavaa kohdetta.