Pihalle turpeen sijaan kompostia ja haketta

Lueskelin saksalaista versiota Geo-lehdestä, jossa oli artikkeli luonnonmukaisesta puutarhasta. Siellä törmäsin mielenkiintoiseen väittämään turpeesta, ja sen hyödyllisyydestä pihalla. Aika useinhan sitä ehdotetaan maanparannusaineeksi (jos istutettavat kasvit sen kestävät), mutta artikkelin mukaan turve on täysin hyödytön tässä käyttötarkoituksessa.

Turpeen hyötyjen sanotaan olevan esimerkiksi veden- ja ravinteiden pidätyskyvyssä, mutta artikkelissa kehoitetaan käyttämään mieluummin kompostia, jos jotain maanparannusainetta välttämättä haluaa käyttää. Sen kummemmin asiaa ei perusteltu, mutta joka tapauksessa turpeennosto aiheuttaa tärkeiden elinynpäristöjen häviämiämistä ja edistää ilmastonmuutosta. Haitat siis voittavat hyödyt tässä tapauksessa. Mutta enpä ollut tullut tuota asiaa tässä yhteydessä aikaisemmin sen kummemmin ajatelleeksi. Olen jotenkin turpeesta puhuessa aina ajatellut turpeen polttoa ja sen ympäristövaikutuksia (http://www.sll.fi/keski-suomi/luonto/energia), mutta tokihan viheralakin on aika iso kuluttaja tässä.

Rhodot ja atsaleat pitävät turpeesta, mutta niille artikkelissa suositellaan käytettäväksi haketta turpeen sijaan. Siinä kuitenkin myös korostetaan, että jos pihan olosuhteet eivät ole otolliset tietyille kasveille, pitäisi maanparannus unohtaa ja keskittyä kasvattamaan kasveja, jotka menestyvät paikalla luonnostaan.

Tässä linkki alkuperäiseen artikkeliin, jossa mielenkiintoisia asioita muutenkin: 

http://m.geo.de/natur/nachhaltigkeit/garten/naturgaerten-anlegen-profi-tipps#167230-bepflanzung-strukturreichtum-statt-monotonie

Ilmastonmuutosta ilmassa

Kävimme eilen Helsingissä Luonnontieteellisessä museossa, jossa oli näyttely mm. koskien ilmastonmuutosta. Kylläpäs se taas pisti ahdistamaan ja, varsinkin tämän liian lämpimän talven jäljiltä, ajattelemaan. Siellä oli esimerkiksi juttua siitä, kuinka menon jatkuessa nykyisenlaisena, on maapallo sadan vuoden kuluttua lämpimin 3 miljoonaan vuoteen. Huh! Kyllä se ainakin minua huolettaa, varsinkin kun katselee noita lapsukaisia tuossa vieressä leikkimässä.

Museossa oli eri tutkijoiden haastatteluja, ja he olivat sitä mieltä, että asiaan voi vielä vaikuttaa. Toki päättäjien pitäisi herätä, mutta myös yksilöt voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa. Esimerkiksi vähentämällä lihansyöntiä sekä yksityisautoilua ja lentomatkustamista, sekä suuntamalla kuluttamista tavaroiden sijaan palveluihin, saadaan jo jotakin aikaiseksi.

Näin puutarhaihmisenä mietin asiaa tietysti myös pihojen kannalta, ja sain taas oikein kunnon buustin tälle omalle näkemykselleni luonnonmukaisista pihoista. Niillä saataisiin niin iso muutos aikaan ilmastonmuutoksen ja lajien säilymisen näkökulmasta. Jos jokainen pihanomistaja muuttaisi ainakin osan pihastaan luonnontilaiseksi, saataisiin viherverkostoa paljon suuremmaksi ja enemmän vihreää massaa imemään ilmansaasteita.

Tosin täytyy kyllä sanoa, että Suomessa pihat ovat aika hyvällä, tolalla, mutta aina voi parantaa :) ja kyllä täälläkin näkee paljon niitä pihoja,  jotka ovat joko pelkkää leikattua nurmikkoa tai kiveystä. Mutta jos itse haluaa jotain tehdä, niin ainakin näitä voisi harkita:

-lannoitteiden ja torjunta-aineiden välttäminen ja vähentäminen/muuttaminen luonnonmukaisiksi
-kotimaisten kasvien suosiminen ja haitallisten vieraslajien välttäminen
-mahdollisimman monipuolinen ja monikerroksinen kasvillisuus
-vähemmän kiveystä, enemmän kasvillisuutta
-pihan rakentaminen maaperän ehdoilla
-vesiaihe tai kosteikko pihalla lisää monimuotoisuutta ja elinpaikkoja, lisääntyvät hulevedet siis hyötykäyttöön

Jos jollakin tulee jotain muuta vielä mieleen, saa laittaa kommentteihin!

Unelmointia paremmasta huomisesta jatkaen..

Sammaleenpoistosta viherkatoksi

Viime syksynä katollemme tehtiin sammaleenpoisto. Se ei ollut mikään helppo toimenpide: sammalta rapsutellessa meni tuntikausia, ja sen jälkeen katolle levitettiin aine, joka pitää sammaleen poissa. Aine oli ympäristöystävällinen versio, mutta silti lemmikkien ja lasten piti olla sisätiloissa sen aikaa. Mihinhän sisätiloihin pihapiirissä liikkuvat muut eläimet pääsivät?

Siinä työtä seuraillessa mietin, että samalla kun meillä ja suurimmalla osalla muista suomalaisista katoista sammaleesta yritetään päästä eroon, jotkut yrittävät jopa kasvattaa sitä siellä. Nimittäin viherkaton muodossa. Joten mikä järki on siinä poisto-operaatiossa, kun asiat voisi tehdä helpommin ja samalla luoda hyvinvointia kotiympäristöönsä. Nykyajan yhä kutistuvassa luontoympäristössä näen tämän ratkaisuna, johon kaikkia katon-omistajia tulisi kannustaa.

Viherkaton perustamisessa tulee huomioida kantavien rakenteiden kestävyys. Lisäpainoa katolle tuovat kasvualustakerrokset kasvillisuuksineen sekä ajoittaiset lumi- ja vesikuormat. Ihanteellisin kaltevuus katolle on 2-5%, jolloin kasvit viihtyvät ja vesi poistuu parhaiten, mutta myös 50-100% kaltevuuden omaaville katoille on mahdollista rakentaa viherkatto. Alle 2% kaltevuuden katoille se ei ole suositeltavaa.

Riskitön viherkatto ei tietenkään ole, sillä esimerkiksi rakennusvirheet voivat aiheuttaa kosteusvaurioita taloon. Mutta hyödyt voittavat riskit haitoista:

-kattopinnan käyttöikä tuplaantuu: suojaus esim. auringon UV-säteilyltä

-rakennusten energiansäästö: talvella pitää lämpöä, kesällä viilentää

-melun ja pölyn sitominen

-hulevesien imeytyminen kattoon: kaupungeilla kustannustehokkaampaa kuin viemärijärjestelmät

-luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen: esim. perinneympäristöjen, kuten ketojen ylläpitäminen

Ja tässä vain muutama esimerkki hyödyistä.

Viherkattojen huolto ei ole sen kummallisempaa kuin tavallisen katon tai kasvillisuuden huolto. Rakenteet tarkastetaan pari kertaa vuodessa, ja irtojäte poistetaan kattokaivoista ja varmistetaan veden esteetön kulkeminen. Lisäksi ei toivotut kasvit poistetaan. Viherkattoa voidaan lannoittaa pari kertaa vuodessa, mutta tämäkään ei ole tarpeen, mikäli perustetaan maksaruohokatto. Sille riittää kalkitus noin viiden vuoden välein.

Tokihan viherkattojen perustamisessa on esteenä hinta, sillä ainakin valmisratkaisuna ja vanhaan kattoon tehtynä se on kallis, vaikka hyödyt ovatkin mittavat. Mutta sen voi rakentaa edullisemminkin, esim. siemenkylvönä. Ja mikäli katoksi valitaan ohutrakenteinen maksaruohokatto, on se kilpailukykyinen muiden kattoratkaisujen kanssa (https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/27287/Vaarsalo_Valtteri.pdf%3Fsequence%3D1&ved=0ahUKEwih5cTSzfrQAhWD_iwKHQ_RACgQFgg8MAQ&usg=AFQjCNHMTfz-OlCiAniiMmwItz5336YH1A&sig2=582UMJdMKUViPqnm72y04w)

Täältä lisätietoa viherkatoista.

http://www.geo-lehti.fi/tiede/valtaavatko-viherkatot-suomen

https://proagria.fi/blogit/lansi-bloggaa/2014/09/24/vaihtoehtona-viherkatto