Eilen vihdoin ehdin vähän työstämään tuota meidän pihaa rikkakasvien kitkemisen merkeissä. Oli kyllä melkoinen savotta, ja vielä olisi n. puolet pihasta tekemättä. Hyvin oli esimerkiksi lemmikki vallannut noita kasvillisuusalueita, ja aika paljon olikin viime vuodesta levinnyt, sillä silloin niitä oli ihan vain muutama.
Oli mukava huomata, että nurmen olen aika hyvin saanut kuriin sillä nurmikon kääntämistempulla, ihan vain muutama ruohotupas on johonkin ilmestynyt, mutta nekin lähtivät todella helposti irti: pieni nyppäisy riitti hyvin juuriinkin. Nyt vain edelleen odotan, että nuo siemenet lähtisivät kunnolla itämään ja saisin sitä niittyä aikaiseksi. Jotain vihreää toki näkyy, mutta kylmä kesä ei kyllä edesauta tätä yhtään.
Löytyipä pihalta myös uusi tuttavuus, johon en viime kesänä törmännyt. Tällainen kasvi on vallannut alaa hyvin, ja hetki meni ennenkuin sain sen tunnistettua. Kyseessä on orvontädyke Veronica serpyllifolia, ja tykästyin siihen niin paljon, että päätin jättää sen paikoilleen. Yhdessä kukkapenkissä se kasvaa ihan kuin olisin sen siihen istuttanut (tosin kuten tuossa viimeisessä kuvassa näkyy, jää hieman apilan alle, jota en ole vielä ehtinyt kitkemään pois). Jotenkin samanhenkinen kasvi kuin suikeroalpi: lehdet samalla lailla vastakkain ja vähän saman mallisetkin. Tuolle kasville on ominaista, että viihtyy yleensä savimailla, mutta meillä tässä on hiekkamoreenipohja, joten luulisi, että tänne se ei nyt ainakaan kotiutuisi. Sitä kasvaa kyllä nyt niin paljon meidän pihalla, että jokin tuossa maaperässä sitä miellyttää. Toki, tässä ihan meidän vieressä on suo, ja orvontädyke pitää kosteasta, joten sillä lienee jotain vaikutusta asiaan?
Aloin kuitenkin tuon kasvin löydettyäni pohtimaan sitä, että joitakin rikkakasveja sitä vain tuppaa pihallaan sietämään. Esimerkiksi olen päättänyt, että kaikki virnat saa kasvaa meillä vapaasti, sillä ne ovat hyviä maaperän luonnollisia lannoittajia. Olen yhden hiirenvirnan laittanut kasvamaan villiviinin viereen tukea vasten, köynnöshän se virnakin on :) Lisäksi vesiheinässä eli pihatähtimössä on jotain kauniin herkkää, ja koska se meidän pihassa viihtyy, annan senkin olla ihan vapaasti. Pitäisikin aina ennen kitkemistä tarkastella, että millaisia rikkakasveja kukkapenkeistä löytyy, sillä jotkut voivat olla muille kasveille ihan hyödyllisiäkin, kuten nuo virnat. Näin saisi maksimoitua esimerkiksi luonnollisen lannoituksen määrän pihalla.
Tai sitten vain on kitkemättä ja antaa kaikkien kasvien rehottaa :) Mutta totta puhuen, minulle luonnonmukaisuus pihalla ei todellakaan tarkoita sitä, että istutusalueet näyttää sekametelisopalta.. Joten kitkemishommat jatkukoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti