Puiden muotoilu kasvun mukaan

Taas on uusi vuosi ja uudet kujeet, ja ajattelin aloittaa sen tällaisella pienellä uutisella puiden muotoilusta (kiitos vinkistä). Nettijulkaisussa nimeltä Permaculture oli hauska juttu siitä, kuinka puita voi muotoilla samalla kun ne kasvavat. Juttu ja siihen liityvät kuvat löytyvät täältä: The Art of Tree Shaping. Täältä löytyy esimerkki, kuinka Intiassa näitä metodeja on hyödynnetty esimerkiksi paikassa, johon sillan rakentaminen olisi miltei mahdotonta ilman muotoiltua puuta. Kätevää!

Artikkelin mukaan puiden muotoiluun on kolme tapaa (hyvin yksinkertaistettuna) : 

1. Juurien kasvattaminen ilmassa noin 5 metrin pituiseksi, jolloin ne ovat riittävän pehmeitä muotoiluun. Muotoilun jälkeen juurien kärjet istutetaan maahan ja juurien vahvistuessa myös haluttu muoto vahvistuu. Tämä tapa rajoittuu puihin, joiden juuret kestävät ilmakostetuksen. 

2. Puiden piiskataimien (2-3 m korkuisten) taivuttaminen ja sitominen metallitankoihin, kunnes ne kasvavat ja vahvistuvat, sekä jäävät muotoonsa. Tämä vie aikaa, artikkelin mukaan 2-15 vuotta, mutta tällä tavalla voi tehdä puutarhaansa esimerkiksi penkin tai aidan (kuva penkistä löytyy artikkelista). 

3. Puun asteittainen muotoilu taimien uuden kasvun taivuttelulla esimerkiksi lankaa tai puista "ohjainta" pitkin. Tässä metodissa tehdään ensin muotti tai kehys, johon puu halutaan muotoilla, ja sitten päivittäisellä tai viikottaisella taivuttelulla oksia ohjataan kasvamaan haluttuun suuntaan. Tämä tapa on kaikkein vähiten puuta rasittava, mutta taivuttelu vie kasvukauden aikana joka päivä noin 5-20 minuuttia.

Puiden muotoilussa kasvun mukaan on jotain todella mielenkiintoista, vaikka tokihan se on aikaa vievää puuhaa. Varsinkin kun vertaa sitä tavalliseen tapaan leikata puita (vaikka sillä tavalla ei mitään penkkejä olekaan tarkoitus luoda). Itselläni ei ehkä kärsivällisyys ihan riittäisi.... 

Yhtenä kotimaisena esimerkkinä kuitenkin voisi toimia Lepaan puutarhaoppilaitoksen seinällä kasvava puu (olikohan muistaakseni omena?), josta on kuva alla. Lähimpänä yllä olevista metodeista taitaa olla tuo 3. tapa, sillä puu on taivuteltu köynnöstukeen rakennuksen seinää vasten kasvamaan. Minuun tuo teki aikoinaan, kun sen ensi kerran näin, ison vaikutuksen :)

Jääpiparkakkuja jouluiseen puutarhaan

Taisin jo viime kirjoituksessa toivotella hyvät joulut, mutta pakko vielä tässä näin pakkasten tultua kirjoittaa yhdestä ihanasta pihaideasta, joka löytyy saksalaisesta Landlust -lehdestä. Myös pihaa voi nimittäin koristella joulun tullen, eikä vain pelkästään valoilla tai lyhdyillä yms. Tässä tulee yksi idea pihan jouluiseen koristeluun, ja kyse on jääpiparkakuista. Mielestäni näissä on jotain niin herkän kaunista, että oli pakko kokeilla niiden tekemistä!

Tähän tarvitaan siis pakkasta, sillä koristeet tehdään vedestä, joka jäädytetään. Viime yönä oli pakkasta ensimmäistä kertaa hetkeen, joten pääsin vihdoin tekemään niitä. Pikakoristeet voisivat onnistua ehkä myös pakastimessa, mutta ne eivät säilyisi varmasti kauaa, jos pihalla on plus-asteita. Nytkin tuntuivat melkein sulavan käsiin, vaikka ulkona on muutama astetta pakkasen puolella. Viereisessä kuvassa lopputulos, ja aika hienoja niistä tuli, vaikka tuon tähden ylin sakara rikkoontuikin :)

Tarvikkeita tähän ovat: jokin laakea astia, esimerksi uuninpelti, vettä,  piparkakkumuotteja (mieluiten metallisia, piparkakut irtoavat niistä helpoiten), narua (teippiä).

Ensin laitoin muotit uuninpellille ja kaadoin niin paljon vettä,
että piparkakkumuotit täyttyivät suunnilleen puoleen väliin.
Laitoin muottien keskelle narua, ja teippasin narut
rullaksi muottiin kiinni, jotta ne eivät jäätyisi kiinni.

Sitten pelti muotteineen ulos yöksi. Aamulla irroittelin
piparkakut muoteista varovasti, ja huomasin etttä muovisten
(kuvassa punaisten) muottien piparkakut rikkoontuivat
herkästi. Suosittelen siis metallisia muotteja.
Kun piparkakut on irti, voi ne ripustaa
naruistaan mihin nyt pihallaan sattuu haluamaan.
Itse laitoin puuhun roikkumaan (ylin kuva).

Ja näin pihallekin on saatu joulun tuntua. Nyt toivotan uudestaan

Rauhallista Joulua ja Riemukasta Uutta Vuotta 2015! *<:o)

Ruusut pakkauspaperista

Kun on tehnyt yhdestä kierrätysmateriaalista joulukoristeita, sitä alkaa miettiä, että mistäs muusta niistä voisi tehdä.. Eli siihen hurahtaa ihan täysin! Nyt olen tehnyt niitä siis jo sanomalehdestä ja kinkun paistamiseen tarkoitetusta alumiinipaperista. Ja tässä tulisi vielä yksi idea :D Menee kyllä nyt ihan ohi pihailusta nämä blogitekstit... Laitetaan joulun piikkiin!

Kolmansiin (ja toivoakseni myös viimeisiin) koristeisiin sain idean, kun mietin mitä voisin tehdä ostamani lasiastian mukana tulleille pakkauspapereille. En tiedä, mistä idea ruusuihin tuli, aloin kai vain taittelemaan paperia, ja sitten siitä syntyi sellainen. Tämä ohje on ihan omasta päästäni, vaikka varmasti jostain tähänkin löytyisi oikeaoppinen tekotapa. Ripustin ruusujakin mustikanvarpuihin, vaikka ajatuksena oli taas kuusenkoristeet. Ne kuitenkin näyttävät hyvältä mustikan paljailla oksilla.

Tässä ohje kuvineen:

Ruusuihin tarvitaan vain jotain ohutta paperia (minulla siis
kaupasta tullutta pakkauspaperia) sekä rautalankaa.
Paperista leikataan sopivan pituisia ja levyisiä
 suikaleita, minulla tuossa leveys ehkä n. 10 cm, pituus ehkä n. 40 cm.
. Kannattaa leikata molemmat reunat tasaisiksi, näin kääriminen
helpompaa. (Kokeilin nimittäin myös aaltoilevalla
reunalla, eikä onnistunut niin hyvin)

Sitten aloitetaan käärimään (tai pyörittämään).
Kääriminen tapahtuu niin,
että paperia pyöritetään kierroksiksi sormien välissä siten,
että paperiliuskan toinen pitkä sivu on
koko ajan löysällä ja toinen sivu kerätään mytyksi
sormien väliin.

 Paperiliuskan 
alkupää jää ruusun keskustaksi, 
joten se kannattaa kääriä aika tiukaksi.

Paras tulos tulee, kun tekee käärimisen aikana
paperiin hieman aaltoja, silloin löysäksi jäävästä
 reunasta tulee elävämpi.

Kun liuska on kääritty loppuun, sidotaan mytyksi
 jäänyt reuna kiinni rautalangalla. Rautalankaan jätetään
 pienet "hännät", joilla ruusu voidaan sitoa
kiinni esim. joulukuuseen.

Tällainen se on sitten valmiina :)

Hauskaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille!

Joulukoristeet kinkun paistopaperista

Toisen jouluisen askarteluvinkin näin Strömsössä tässä jonain sunnuntaina, ja se oli mielestäni niin hauska idea, että oli pakko kokeilla itse. Tähänkään minulla ei ollut ohjetta, sillä Strömsön nettisivuilla sitä ei ollut (ainakaan otsikoiden perusteella), ja ohjelmassakin näin vaan valmiin koristeen. Mutta eipä tuo haittaa, sillä näitä oli helppo tehdä ilman ohjettakin. 

Nämäkin koristeet ovat kierrätysaiheisia, sillä tein ne kinkun paistamiseen tarkoitetusta alumiinipaperista. Rullassahan on 2 m paperia, ja sitä kaikkea tuskin tarvitsee kinkulle, joten tässä vinkkiä, mitä tehdä loppupaperille! Strömsössä koristeet ripustettiin mustikanvarpuihin, ja se oli aika hienon näköistä, joten tein samoin. Suunnittelin myös tekeväni muutamaa erikokoa, ja sitten ripustaa niitä joulukuuseen sanomalehtisydämien kaveriksi. Tässä kuitenkin nyt vain yhtä kokoa. Näihinhän voisi halutessaan laittaa vaikka tiu'un sisälle, jolloin ne helisisivät ihanasti, aina kun koiran häntä tai lapsen käsi huiskahtaa ohi :)

Näin minä tein:

Koristeisiin tarvitaan kinkun paistoon tarkoitettua
alumiinipaperia (tai sitten esimerkiksi
askartelukaupasta saatavaa askartelufoliota).
 Lisäksi neulaa ja lankaa ripustamista varten,
sekä jokin pyöreä esine, esim. hillopurkin kansi,
muodon piirtämistä varten.

Aloitin niin, että ensin leikkasin suunnilleen hillopurkin
 kannen kokoisen palan alumiinipaperista,
jotta ympyrän leikkaus myöhemmin onnistuu paremmin.
Sen jälkeen piirsin kannen avulla ympyrän paperille.
Näitä pystyi helposti leikkamaan monta yhdellä kertaa,
eli leikkaa monta kannen kokoista palaa, laittaa
ne päällekkäin, piirtää vain
päällimmäiseen ympyrän, ja sitten sen mukaan leikkaa
kaikki yhtäaikaa.

Leikkasin ympyrän hieman spiraalimaiseen muotoon, jotta
myöhemmin reunan taittaminen helpottuisi. Ympyrään
leikataan myös halkio suunnilleen keskikohtaan
asti, jotta paperista saadaan taiteltua kartio.

Kartioksi taittaminen tapahtuu niin, että ympyrän
kapeammaksi leikattu osa kiertyy sisäpuolelle, ja
ulkopuolelle jää leveämpi osa. Leveän osan ylijäävä
reuna taitetaan sitten sisäänpäin kapeamman osan päälle,
ja näin koriste pysyy kasassa.

Sitten pujotellaan neulan avulla lanka kartion yläpäähän.
 Halusin tehdä näistä vähän rouhean ja itsetehdyn näköisiä,
mutta alareunasta saa kyllä siistinkin, jos haluaa. Lisäksi, jos
kartion ulkoreunan kiinnittää liimalla, tulee ulkonäöstä
vielä siistimpi.

Sitten vain roikkumaan :)

Joulusydämet sanomalehdestä

Koska pihalla ei tapahdu tällä hetkellä oikeastaan mitään mielenkiintoista (paitsi pihojen jouluvalot, joihin en aio nyt puuttua), ja joulu jo kolkuttelee ovella, niin ajattelinpa laittaa tähän yhden askarteluohjeen hauskoista, kierrätysaiheisista koristeista, joita kokeilin tehdä. Materiaaleina tässä on vain sanomalehtiä, niittejä sekä lankaa, muita tarvikkeita ovat nitoja ja neula.

Tein siis tällaisia sydämiä, ja ainakin omasta mielestäni niistä tuli aika hauskannäköisiä. Ajatus tähän lähti siitä, että mietin mistä saisin meille uusia joulukuusen koristeita. Keksin, että jospa tekisinkin niitä itse, ja netissä hetken pyörittyäni näin kuvan näistä. En siis tiedä miten ne oikeasti kuuluisi tehdä, mutta minulta onnistui alla olevan ohjeen mukaan. Nyt ne odottavat joulukuusta tuollaisessa karahkassa roikkuen :)

Tässä ohjeet kuvien kera:

Sanomalehdestä leikataan tasapaksuja, kahden pituisia
 liuskoja, joista pidemmät tulevat sydämenmuotoon.
Lyhyemmät toimivat keskikappaleena, johon
 pidemmät nidotaan kiinni.

Langaksi ja neulaksi käyvät varmaan ihan
mitkä tahansa, minulta löytyi kaapista tuollaista
paksua villalankaa, joten käytin paksua parsinneulaa,
johon langan saa pujotettua.

Ensimmäinen vaihe on ottaa yksi keskikappale, ja asettaa sen
toiseen reunaan molemmille puolille esimerkiksi neljä pidempää
liuskaa. Pitkien liuskojen lukumäärä riippuu siitä,
 kuinka tiheän sydämen haluaa. Kun liuskat on aseteltu paikoilleen,
 niitataan ne kiinni toisiinsa.

Sen jälkeen käännetään kukin pitkä liuska yksitellen
keskikappaleen toiseen reunaan kiinni, niin että pitkät liuskat
muodostavat erikokoisia sydämen puolikkaita
(lopulta sydämiä) kuvan osoittamalla tavalla.

Kun liuskat on saatu käännettyä, kannattaa hieman sommitella
ja katsoa, että sydämien puolikkaista tuli
ainakin suunnilleen tasaisia sydämiä.
Kun sydämet on halutunlaisia, niitataan ne taas kiinni.

Sitten otetaan lankaa ja neula...

..ja pujotetaan se suunnilleen sydämen yläreunan
keskivaiheilta läpi.

Sitten tehdään sydämen sisään jäävään
päähän solmu, jotta naru kiinnittyy..

..vedetään solmu kiinni lävityskohtaan, ja tehdään
toiseen päähän lenkki, josta sydämen voi ripustaa.
Valmis!

Bosco Verticale - parvekepuutarhojen kuningas?

Taloussanomissa uutisoitiin eilen Italiaan rakennetusta tornitalosta, Bosco Verticalesta, joka on valittu maailman kauneimmaksi tornitaloksi. Talo on maisema- ja puutarhasuunnittelun kannalta mielenkiintoinen, sillä sen julkisivussa kasvaa 800 puuta ja 14 000 kasvia. Bosco Verticale tarkoittaakin suomennettuna pystysuunnassa kasvavaa metsää. Uutisen voi lukea täältä, jos haluaa tutustua tarkemmin. 

Talon kasvillisuus on suunniteltu mm. vähentämään melusaastetta, sitomaan kaupungin savusumua ja tuottamaan happea. Näiden lisäksi kasvillisuus auttaa hallitsemaan talon sisäisiä lämpötiloja niin kesällä kuin talvellakin.

Vaikka talo näyttääkin aika hassulta ja erikoiselta, on siinä saatu hienosti ratkaistua nykyaikaisia kaupungistumisen ongelmia. Ympäristöongelmien hallinnan lisäksi tässä saadaan hauskalla tavalla vihreytettyä varsinkin isoille, tiiviisti rakennetuille kaupungeille ominaista harmaata ulkomuotoa. Onhan toki tällaisia parvekepuutarhoja ollut nähtävillä pitkään, mutta tuossa mittakaavassa en ainakaan minä ole törmännyt.

Yksi talon arkkitehdeistä puhuu sivuillaan (josta löytyy lisää kuvia talosta) kaupunkiympäristön uudelleen metsittämisestä ja biodiversiteetistä yms. Se saakin miettimään, miten luonnon monimuotoisuuteen oleellisesti kuuluva eläimistö on otettu talon suunnittelussa huomioon. En löytänyt oikein mitään mainintaa tästä. Linnut eivät varmaankaan ole tervetulleita pesimään puihin? Entä muut otukset? Onko se silloin todellista biodiversiteetin luomista, jos siitä jätetään jokin osa-alue kokonaan pois tai huomiotta? Muuten hyvä suoritus.

Talviturinoita

Taas on se aika vuodesta, kun kaikki ympärillä on vain harmaata, harmaata ja harmaata... Tai no, nyt on kyllä lunta, mutta maanantaiksi oli taas luvattu vesisateita, joten eipä tuo valkoisuus kovin kauaa taas kestä. Silloin ei kuitenkaan auta muu, kuin pihalla ollessa keskittyä niihin ei-harmaisiin asioihin. Jos niitä on siis sinne istuttanut. Pihalle saa tuotua väriä istuttamalla sinne esimerkiksi ikivihreitä havu- ja lehtikasveja. Vihreyttä löytyy niin puista, pensaista kuin perennoistakin, omalla pihallani kasvaa havuja, rhodoja ja perennoista esimerkiksi herttavuorenkilpeä ja pikkutalviota. Tällaisten kasvien koristeellisuus ei tietenkään perustu pelkästään vihreyteen, vaan myös siihen, että lumi kerääntyy paremmin lehtien ja havunoksien päälle, ja ilmiö saa maiseman näyttämään myös lumisena paremmalta. Eihän pelkkien oksien päälle paljoa lunta kerrykään, vain muutamina päivinä talven aikana maisema näyttää sellaiselta ihanalta ihmemaalta.

Kun havujen ym seuraan istuttaa marjoja tai muita sellaisia tuottavia puita tai pensaita, on vaikutelma hieno, kun talvella pensaikosta pilkistää mustien, punaisten tai valkoisten pilkkujen kirjo. Lisäksi tylsät ja yksitoikkoiset oksat saavat aivan uudenlaisen ilmeen, kun niissä roikkuu marjaterttuja siellä täällä. Marjojenkaan koristeellisuus ei rajoitu pelkästään oksien elävöittämiseen, vaan ne ovat ihania myös lumisena aikana, keräten kauniit lumihuput päällensä. Marjovien kasvien hyöty ei tietenkään ole vain koristeellisuudessa, vaan ne ovat monen linnun ruokaa talvisaikaan.

Kivikasa, jonka aiemmin kesällä kokosin pihallemme, on myös saanut  kauniin lumiharson päällensä. Se on hienompi, kuin edes etukäteen ajattelin, ja näin ollen myös muulla kuin kasvillisuudella voidaan pihalle saada talviaikaan mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tietysti ilman lunta tuo kasa on vain sitä samaa harmaata kuin kaikki muukin, mutta pienikin lumipyry elävöittää sen heti hauskaksi möhkäleeksi. En toki tiedä, miltä se sitten näyttää kunnon lumipeitteen alla, onko se sitten vain tylsä valkoinen kasa, keskellä tyhjää kukkapenkkiä.

Pihaa voi tietysti piristää samalla tavalla kuin kesällä, ostamalla kauden kukkia. Talvella toki kirjo ei ole niin laaja kuin kesäkukkavalikoimat, mutta esimerkiksi kanervista ja havuista saa helposti tehtyä kauniita istutuksia. Eikä talviseen maisemaan mielestäni kyllä edes sovi mikään kauhean monimutkainen hössötys, yksinkertaisuus antaa usein paljon enemmän. Aiemmin en ole kanerviin tms. sortunut, mutta tänä vuonna ostin yhden, kun oli niin kauniin värinen. Se roikkuu ulko-ovemme pielessä, toivottavasti se myös kestää. 

 

Tässä näistä talvisista asioista kirjoitellessa hoksasin, että tämähän on aivan väärä ajankohta kirjoittaa tai edes ajatella näitä asioita. Nythän asialle ei voi mitään tehdä, jos pihalla ei ole mitään mikä antaisi ilmettä lehdettömälle pihalle. Näitä asioita pitäisi miettiä kesäaikaan, kun asiaan on mahdollista vaikuttaa, ja istuttaa erilaisia ikivihreitä kasveja. Olisi ehkä fiksua ottaa nyt valokuvia pihalta, jotta saisi mahdollisimman hyvän käsityksen pihan talvisesta ulkonäöstä. Sitten ensi keväänä voi kaivaa kuvat esiin, ja alkaa miettiä, mitä asialle voisi tehdä, jotta ensi talvena asiat olisivat paremmin.

Jos harkitsee omalle pihalle pihasuunnitelmaa, miksipä ei siinäkin talvikuvat olisi hyödyksi. Tosin, paras aika suunnitella piha on talvi, joten se taitaa olla niin päin, että pitäisi ottaa paljon kesäkuvia. Vaikka itse olen kyllä sen kannalla, että pihasuunnitelman pitäisi olla yli puolen vuoden projekti kokonaisuudessaan. Kesällä olisi ensin pihan olemassa olevan kasvillisuuden inventointia ja kasvuolosuhteiden tarkastelua, ja sitten syksyllä ja talvella olisi uuden suunnitelman vuoro. Näin saataisiin mahdollisimman tarkkaan valittua juuri kyseessäolevalle pihalle sopivat kasvit. No, menipäs nyt vähän asian vierestä. Mutta ajatus on kuitenkin se, että kesällä talvikasvien suunnittelua ja talvella kesäisen pihan suunnittelua.