Rinnetontin suunnittelusta

Rinnetontit ovat aina haastavia paikkoja, mutta mielestäni ne ovat kyllä myös todella mielenkiintoisia suunnitella. Ongelmia tällaisella tontilla ovat kuivuus ja maan valuminen pois, varsinkin sateen mukana. Lisäksi taloja ajatellen ongelmaksi nousee rinteen viettäminen kohti taloa: vedet pitäisi saada jotenkin ohjattua talosta poispäin. Ratkaisuina rinnetontille yleensä ovat erilaiset tukimuurit, kennot, puuristikot ja voimakasjuuriset kasvit, jotka sitovat maata paikoilleen, ja estävät myös veden etenemistä taloa kohti. Mikäli rinteen kaltevuus on 1:1,5 tai jyrkempi, pitäisi kasvillisuuden lisäksi käyttää jotain muuta tukea (kennot, ristikot), ja esimerkiksi hyvin jyrkissä rinteissä tukimuurit toimivat hyvänä ratkaisuna tähän. 

Luonnonmukaisessa pihassa pitäisi kuitenkin miettiä lähtökohtaisesti sitä, että maaston muotoja muutettaisiin mahdollisimman vähän: tarkoittaako se, että ei saisi rakentaa tukimuureja tai käyttää muita rakennettuja elementtejä apuna? Eihän luonnossakaan mitään tukimuureja ole. Minä lähtisin pohtimaan asiaa siltä kantilta, että suurin osa rinteen sitomisesta tapahtuu kasvillisuudella. Mutta miksei esimerkiksi oleskelupaikan lähelle voisi ajatella tukimuuriakin, esimerkiksi luonnonkivistä tehtyä. Lisäksi yksi hyvä maan tukemisen väline on isot kivet, jotka kuuluvat myös osaksi luonnonmukaista pihaa. Kauniisti sijoitellut kivet ovat aina upeannäköisiä, pihassa kuin pihassa. Yllä olevassa kuvassa on itseasiassa esimerkki luonnon tavasta hoitaa rinteen tukeminen: isot kivet. Kuva on otettu eräästä hämeenlinnalaismetsästä, jossa on aika korkea mäki.

Ja vaikka tämä nyt onkin maaston muokkaamista, niin minua kutkuttaa ajatus rinteeseen rakennetusta tasanteesta tai oleskelupaikasta: ihana, pieni, hengähdys- ja maisemanihailupaikka jyrkässä maastossa, kauniin kasvillisuuden ympäröimänä. Sinne täytyisi tietenkin rakentaa portaat, jotta tasanteelle pääsee.

Rinteisiin sopivaa kasvillisuutta kannattaa miettiä tarkemmin, sillä kasvien tulisi olla suhteellisen voimakasjuurisia. Nurmen istuttaminen rinteeseen on vihoviimeinen asia, sillä sen leikkaaminen on ihan kamalaa. En ymmärrä, miksi esimerkiksi monet kunnat istuttavat nurmikkoa jyrkkiinkin rinteisiin. Vieressä kuva Porvoosta, jossa yksi hyvä esimerkki tästä. Rinne hieman loivenee eteenpäin mentäessä, mutta tuossa kuvanottopaikalla on aika jyrkkä kohta. Itsekin olen ollut tällaisessa paikassa leikkaamassa nurmea, ja siinä saa kyllä hyvät jännityksen paikat, kun heiluu siimaleikkurin kanssa paikassa, jossa hädin tuskin pysyy pystyssä. Tuossa on vielä vesi alla, niin sinnehän on hyvä molskahtaa, kun kaatuu tai kompastuu.

Helsingissä ainakin on toimittu toisin, näppäsin viime kesänä kuvan Helsinki-Tampere-moottoritien ja Mannerheimin tien risteyskohdasta, jonka viereen on tehty kumpuja, joihin on istutettu jotain maanpeittopensasta, tavanomaisen nurmen sijaan. Olin oikein iloinen, kun tämän huomasin! Kuva on huonolaatuinen, sillä se on otettu liikkuvasta autosta, enkä ole varma mikä kasvi on kyseessä. Voisi olla esimerkiksi seppelvarpu rinteeseen sopivuutensa ansiosta.

Jos joku tietää paremmin, saa oikaista :)

Tässä lopuksi esimerkkejä sopivista rinnekasveista:

Perennoja: pikkutalvio, maahumala, vuorenkilvet

Köynnöksiä ja matalia pensaita: kelasköynnös, seppelvarpu, lamoherukka, sinivatukka

Pensaita: vuorimänty, happomarjat, koivuangervo, vuohenkuusamat, taikinamarja, nukkeruusu, keijunruusu, hernepensaat, pihlaja-angervo

Näistä pitää sitten tietenkin valita ne, jotka soveltuvat oman pihan maaperäoloihin ym. 

Luonnonmukainen piha vs. tavanomainen piha

Nyt olen päässyt vihdoin toteuttamaan unelmani: perustanut oman pihasuunnitteluyrityksen. Tähän olen tähdännyt siitä asti, kun opiskelujen aloituksen jälkeen tajusin mistä tässä koko alassa on kyse :) En ole ehkä lähtenyt ihan perinteisellä pihasuunnittelu-idealla liikkeelle, sillä olen erikoistunut luonnonmukaisiin pihoihin, kuten ehkä tästä blogin aihepiiristäkin on jo käynyt ilmi :) Mielestäni luonnonmukaisuutta voi yhdistellä erityylisiin pihoihin, niin että kokonaisuudesta tulee upea ja tasapainoinen Luomus. Luonnonmukainen pihahan ei tarkoita, että se olisi vain pelkkää metsää, sillä voi aivan hyvin olla teema, kuten japanilainen puutarha tai supermoderni kaupunkilaispiha. 

Teinpä huvikseni laskelmia, miten luonnonmukainen piha eroaa kustannuksiltaan ja hoitotavoiltaan tavanomaisesta viherrakentamisesta ja tulos yllätti minut kyllä todella! Tein tämän ihan vain sen takia, että halusin jotain konkreettista todistetta siitä, kuinka paljon järkevämpää on tehdä piha luonnonmukaiseksi. Koska kustannuksia on pihoilla todella vaikea arvioida etukäteen, tein nämä laskelmat erään tekemäni suunnitelman perusteella, ja yritin karkeasti arvioida siihen mukaan myös työkustannukset. 

Kyseinen piha on n. 700 m2 omakotitalopiha, ja luonnonmukaiseen versioon laskin esimerkiksi kaikkien kasvillisuusalueiden tekemisen luonnonmukaisen suunnittelun periaatteita noudattaen: maaperää ei muokata eikä vaihdeta, ja kasvit ovat paikallisia, luonnonkasveja tai maatiaiskasveja. Kiveysten määrä on laskettu hieman pienemmäksi kuin tavallisessa pihassa, sillä se on aina parempi vaihtoehto luonnonmukaisessa pihassa. 

Kokonaiskustannukset tavallisessa pihassa olivat vähän päälle 40 000 ja luonnonmukaiselle versiolle hintaa tuli vähän päälle 20 000. 

Siis noin 50 % vähemmän!!!

Tässä pari taulukkoa, johon olen tehnyt vertailua tavanomaisen ja luonnonmukaisen viherrakentamisen välillä. (klikkaamalla saa kuvat isommaksi)

Mitä luonnonkasvit kertovat maaperästä? osa 2

Kirjoittelin viime syksynä pohdintaa siitä, onko olemassa kasveja, jotka paljastavat jotain maaperän laadusta. No, en ole sen jälkeen aiheeseen ehtinyt tarkemmin tutustua, sillä tässä on ollut talven aikana jos jonkilaista puuhaa. Ja nyt, kun etsin papereideni joukosta jotain aivan muuta, törmäsin tällaiseen muistiinpanoon:

Tulipas voitonriemuinen olo, olen siis jo joskus aiemmin saanut vastauksen tähän kysymykseen, en vain muistanut sen olemassaoloa. En muista lähdettä tälle, eikä näissä muistiinpanoissakaan mitään lukenut, mutta jostain kirjasta tämä oli, siitä olen varma.

Tämä lista ei ole ehkä yhtä "tarkka" maaperän ominaisuuksien suhteen, kuin oma listani, mutta ehkä sillä ei ole niin väliä. Onpahan lisää kasveja, jotka kertovat jostain jotakin.


-Raskas savimaa: leskenlehti, peltokorte, piharatamo, rönsyleinikki, saunakukka

-Laiha hiekkamaa: kannusruoho, peltohatikka, pelto-orvokki, peltoretikka, siankärsämö

-Ravinteikas maa: jauhosavikka, lutukka, nokkonen, peltoemäkki, peltotaskuruoho, peltovillakko, pihatähtimä

-Hapan maa: ahosuolaheinä, keltapäivänkakkara, ukontatar, keto-orvokki, peltokierto, peltohatikka

Lisäksi kuulin muutama viikko sitten osallistuessani ekologinen pihasuunnittelu -luentopäivään, että vesiheinä kertoo pihan runsaasta typpipitoisuudesta.

Olen muuten nyt vuoden verran pitänyt tätä blogia, ja lukukertoja on kertynyt huikeat 5688! En olisi kyllä ikinä uskonut, joten iso kiitos niille, jotka ovat jaksaneet näitä pohdintoja lueskella :)