maanantai 14. maaliskuuta 2016

Köynnökset maanpeittokasveina

Olen viime aikoina mieltynyt köynnösten käyttöön maanpeittotarkoituksessa. Onhan tämä tyyli ollut jo pitkään käytössä, mutta itselleni se on oikeastaan vasta nyt iskenyt tajuntaan: hei, näitähän voi käyttää tähänkin tarkoitukseen. Kaikenlaiset maanpeittokasvit ovat kivoja, minä kun en kukkivista kasveista niin paljoa itse välitä (vaikka ne olisivatkin parhaita esim. perhosia ajatellen….), mutta köynnöksissä parasta on, että parilla kasvilla saa isonkin alan peitettyä, ne ovat nopeakasvuisia ja reheviä. Köynnöksien kasvua saattaa kyllä joutua rajoittamaan, mutta hyvänä puolena niissä toisaalta on se, ettei niitä tarvitse istuttaa aivan peitettävälle alueelle, vaan versojen kasvua voidaan ohjata haluttuun paikkaan. Yhden köynnöksen hinta toki saattaa olla 5-6 -kertainen verrattuna johonkin maanpeittoperennaan. Yksi köynnös kuitenkin peittää parin neliön alan helposti, kun samaan alaan menee, perennasta riippuen, jopa 15 maanpeittoperennaa. 

Köynnöksethän kasvavat luonnossakin osittain maanpinnalla – sen lisäksi ne matelevat mm. kantojen ja kivien päällä ja kiipeilevät puiden runkojen päällä. Näinpä köynnösten sijoittaminen maan tasoon ei missään nimessä sodi niiden luontaista kasvutapaa vastaan. Kukkiville köynnöksille kannattaa muuten rakentaa matala verkko tai ristikko, jonka päällä versot kasvavat. Näin kukat eivät sotkeudu multaan, ja versojen alla liikkuu ilma. Tällaisia kehikkoja voi käyttää hyödyksi vaikka kulunohjauksessa, kunhan pitää huolen, että ne näkyvät riittävästi kompastumisvaaran takia.


Omalla pihallani kasvaa tällä hetkellä villiviiniä ja köynnöshortensiaa, jotka on edellisten asukkaiden toimesta ohjattu kasvamaan aitoja ja pystykehikkoja vasten. Olen kuitenkin alkanut pikkuhiljaa ohjata villiviinin versoja maan pinnalle – syreenipensaiden alla pimeydessä kun ei oikein muut kasvit ole viihtyneet. Villiviinin versot ovat kuitenkin voineet siellä hyvin, ja jopa syysväri kehittyi viime syksynä ihan hienoksi, vaikka olivatkin niin varjossa. Jossain vaiheessa on edessä hortensian irrotus aidasta (ei mikään helppo homma, tuntuu niin kiinni jämähtäneeltä siihen), ja senkin ajattelin laittaa kasvamaan maata myöten. Vähän on huonot kuvat, mutta kuva-arkistoistani löysin todella vähän kuvia köynnöksistä! Varsinkaan maanpeittokäytössä ei oikein löytynyt.


Kaikki köynnökset eivät ole ihan huolettomia, sillä esimerkiksi japaninkelasköynnös kiertyy voimakkaasti tukeensa ja voi tukehduttaa puun. Senpä takia tulee olla tarkkana, ettei sitä istuta ainakaan pienten puiden vierustalle. Toinen ongelmallinen köynnös on karhunköynnös (=isokierto, elämänlanka), jonka hävittäminen puutarhasta on todella haastavaa, ja se lisäksi leviää helposti myös tontin rajojen ulkopuolelle.

Luinpa muuten mielenkiintoisen tiedon (www.luontoportti.com), että reilut 90 % köynnöksistä kiertyy kasvin tyveltä katsottuna myötäpäivään. Kaikkea sitä oppii!



3 kommenttia:

  1. onko tämä tieto kiertosuunnasta maakohtainen ? Tässä saksankielisessä wikipedia-artikkelissa ollaan kyllä hieman eri mieltä: https://de.wikipedia.org/wiki/Schlingpflanze

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No täällä http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/karhunkoynnos luki, että sijainnilla ei olisi väliä, mutta siitä en toki tiedä, kumpi on luotettavampi lähde :)

      Poista
  2. Tiedänpä millä tapan tontin haavat kaulaamatta.

    VastaaPoista